ja Tree Trip tai Puuretki  oli syksyinen paraati ja matka puiden kanssa Helsingistä Mänttään ja Mäntästä Juupajoelle, Helsingin yliopiston metsäasemalle. Kokeilu, jonka puitteissa retkeen osallistujat yrittivät tulla puuksi toiselle puulle ja muodostaa metsä helsinkiläisen koivupuun ympärille on parhaillaan analysoitavana Meteorologisen instituutin laboratoriossa. Kerätyt näytteet ja data tulevat kertomaan tapahtuiko koivun päästöissä muutoksia sessiomme aikana ja saammeko vastauksen kysymyksiin:

Voivatko ihmiset puiden VOC-päästöistä syntetisoitujen hajuvesien välityksellä viestiä puille läsnäolon tunnetta? Muuttuuko puun biokemiallinen hiilivetypilvi, kun hajustettujen ihmisten tuoksut leijailevat sen ympärillä? Voimmeko tulla puiksi toisille puille?

Kun noin 20 osallistujan kokeilu päättyi, koivu näytti samalta kuin aikaisemmin. Kaasunäytteet tutkimusavustaja Toni Tykän koeputkissa olivat läpinäkyviä. Koivu jäi paikalleen Alppilaan, pikku hiljaa sen lehdet kellastuvat ja se valmistautuu talveen. Onko eksperimentti muuttanut sen elämää? Kaipaako koivumme eri puolilta maailmaa tulleita tuoksutervehdyksiä muilta puilta?

Tapahtuma toteutettiin osana Agnes Meyer-Brandisin Kun puut vaeltavat -näyttelyä, joka avattiin Serlachius-museossa 19.4.2025. One Tree ID, joka on yksi näyttelyn pääteoksista, spekuloi ihmisten mahdollisuuksia päästä samalle aaltopituudelle puiden kanssa biokemiallisesti, puun VOC-päästöistä syntetisoidun hajuveden välityksellä.

Puuretken ensimmäiseen osaan 26.9. Helsingissä osallistui noin 20 henkilöä ja näistä osa lähti mukaamme lauantaina tutustumaan näyttelyyn Mänttään. Näyttelyn teokset liittyvät puihin, ja Serlachiuksen kartanon puistossa kasvavan, noin 100-vuotisen hopeasalavan (Salix alba) VOC-päästöistä on toteutettu hajuvesi yhteistyössä INARin tutkijan Kaisa Rissasen ja saksalaisen parfymöörin Marc vom Enden kanssa. One Tree ID Salix alba -tuoksua voi myös ostaa Serlachiuksen museokaupasta.

Kun puut vaeltavat -näyttelyn nimiteos on 5-kanavainen videoinstallaatio, joka on kuvattu suojellulla Siikanevan suolla 2022-25. Teos vaatii katsojalta aikaa, koska sen pituus on 2 tuntia. Tässä ajassa mäntyjen liikehdintä suolla alkaa hahmottua: puut ovat maassa kiinni juurillaan ja niiden migraatio on hidasta. Hitaampaa kuin ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristön muutos. Teoksen äänimaailma on tehty saksalaisen sellistin, Michael Moserin ja Office for Tree Migration -agentti Sloanin kanssa.

Puuretken toisen päivän 27.9 päätteeksi keskustelimme puiden migraatiosta ja taiteen ja tieteen vuoropuhelun eri muodoista soihin ja metsiin erikoistuneen professori Eeva-Stiina Tuittilan ja Agnes Meyer-Brandisin kanssa. Keskustelua johdatteli kuraattori Ulla Taipale.

Kaiken tämän jälkeen pääsimme Serlachiuksen TaideSaunaan – tuntui kuin olisimme astuneet keinoälyn luomaan syysidylliin, kuvaan, jossa järvimaisema, puuarkkitehtuuri ja pyöreä sauna loivat ihmeelliset puitteet itsensä hellimiseen ja keskusteluun.

Puuretken kolmatta päivää 28.9. varten matkustimme Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle. Aamulla kiersimme Periferia-taidenäyttelyn ja pääsimme tutustumaan pieneen hirsimökkiin, josta on tullut Office for Tree Migration, Meyer-Brandisin nomadisen toimiston päämaja. Professori Timo Vesalan jo legendaarinen johdatus suolle,  Juhani Pallasmaan Sateen jälkeen-teokseen ilman kenkiä tarjosi taas uuden kokemuksen kokea boreaalinen metsä kosteaan turpeeseen upoten.

Iltapäivän vietimme metsässä ja suolla suotutkijoiden Aino Korrensalon ja Eeva-Stiina Tuittilan kanssa. Kansainvälisen ryhmän omakohtaisten suokokemusten jakaminen, tieteellinen tutkimus ja taiteellinen ajattelu lomittuivat pitkospuilla kävelyyn ja nuotiotulella nautittuun retkilounaaseen. Karpalotkin olivat jo kypsiä.

Kirjailija ja runoilija Lucy Durneen kertoi puuretkestään Instagram-tilillään näin:

September closed out at the tricksy, fantastical intersection of art and ecology with three days of Tree Tripping across Helsinki, Mänttä and Hyytiälä Forest Station in Finland, where I became a tree for another tree, took part in a ‘Biochemical and Biopoetic Odour Communication Experiment’, trekked after wandering trees, swam in a lake at sunset after sauna in an art museum, foraged the last of the year’s cranberries and blueberries, ate the best mushroom pie I’ve ever had, and risked being lured to the depths of the wolf-haunted Siikaneva Fen. Are there also will-o’-the-wisps in Finnish peatland? It feels like there could be.

Kiitos kaikille osallistumisesta maailman ensimmäiselle Puuretkelle!

Tapahtuman suunnittelivat Agnes Meyer-Brandis ja Ulla Taipale. Se toteutettiin Serlachius-museoiden ja ACCCn (Ilmaston ja ilmakehän osaamiskeskus) ja Hyytiälän metsäaseman tuella.

Valokuvat Helsingistä 26.9. ovat Susanna Kekkosen ottamia. Kuvat Kun puut vaeltavat-näyttelystä ja Hyytiälän metsäasemalta ja Siikanevalta on ottanut Ulla Taipale ja Agnes Meyer-Brandis. Kansikuvan otti Agnes Meyer-Brandis.

#agnesmeyer-brandis #TreeTrip #officefortreemigration #onetreeid

Kutsu talviseen metsään!

Mareike Dobewall, saksalainen musiikkitaiteen moniosaaja on Hyytiälän metsäaseman Ilmastopyörre-taiteilijaresidenssissä maaliskuun alkuun saakka. Hän tutkiskelee metsän talvea ja talviunta monimuotoisesti eri eliöiden ja musiikin näkökulmista.

Maaliskuun 1-2 hän toteuttaa työpajan yhdessä säveltäjän ja laulajan, Aino Lehtovaaran kanssa: ”Winter’s Silence - Searching for the Music of a Hibernating Forest”, josta enemmän tietoa tästä linkistä: https://www.mareikedobewall.com/winters-silence-open-call/

Tervetuloa, kutsua saa lähettää eteenpäin!

Ilmoituthan työpajaan 10. helmikuuta 2025 mennessä!